Vuoden vaihtuminen on loppujenlopuksi aika masentavaa...Taas yksi vuosi mennyt ohitse, kuin tylsä mainos. Sitä on tullut kyllä tehtyä hianoja asioita, mutta ne eivät tunnu riittävän. Miksi en koe PM-kultaa tai muutenkaan menestystä lajissani merkityksekkääksi? Miksi puurtaminen aina tässä vaiheessa tuntuu niin turhalta? Vaikka kaikki on muuttunut täysin viimevuodesta, on tämä ensinmäinen ensinmäistä yhä yhtä paska päivä!

Mitä lukioelämä on minulle tuonut... Let's see! Hmmm... ei ainakaan sitä vapautta mitä odotin. Tietynlaista kuitenkin, voin nyt määrätä omista menemisistäni jne. mutta sen sijaan tilalle on tullut paljon, ehkä liiankin paljon, vastuuta. En jaksaisi koko ajan itse olla vastuussa tekemisistäni ja olemisistani. Peruskoulussa läksyjentekokin oli jotenkiin systemaattisesti ohjattu ja kaikki pureskeltiin valmiiksi. Nyt itse pitäisi päättää mihin aikaansa jakaa, kun sitä ei tunnu riittävän.  Mutta kotoa "muuttaminen" (viikonloput kotona) oli kyllä tarpeen tässä kohtaa, pitää oppia itsenäistymään. Ja mutenkin elämä tuntui liian samanlaiselta joka päivä viime vuonna...

Mitä viime vuoden lupauksista tuli täytettyä? No tuli ainakin pidettyä kuukausi karkkilakkoa, vedin pahimmat perseet ikinä, näin uusia naamoja ja sain ystäviä, kehityin pelaajana ja urheilijana!  Eniten harmittaa kun en sitä päätavoitetta, the headprice, saanut täytettyä. Halusin yli kolmen kuukauden mittaisen vakituisen suhteen... Yritys oli alussa kova, mutta laski kuin lehmän häntä! : D

Nytpä olen päätynyt seuraaviin lupauksiin:
1) Pidä päiväkiraa tai blogia, jompaa kumpaa ainakin kerran viikossa, sellainen viikko katsaus :)
2) HANKI MIES!  [tämän aijon todella tänä vuonna pitää]                                                                     3) Vähennä herkkujen määrää, ei tarvitse pitää lakkoa, mutta rajoita.                                                      

Siinä ne kolme vuoden 2009 ohjenuorta! neljänneksi voisi toki laittaa ahkeraa koulunkäyntiä, mutta liian vaikea pidettäväksi ;D

-Zandip